Vuonna 1969 syntyneessä Remmissä yhdistyy hienolla tavalla minimalistisuus sekä ergonominen mukavuus. Tuolia on kehuttu maailman parhaaksi musiikinkuuntelutuoliksi. Mutta kuinka Remmi sai alkunsa?
Yrjö Kukkapuron pitkä periodi lasikuitutuolien parissa oli kestänyt liki 8 vuotta. Kuusikymmentäluvun värikylläinen ajanjakso pop-taiteen vaikutuspiirissä sai hänet kaipaamaan uutta herätettä ja vaihtelua. ”Tämän päivän klassikkoaine, teräsputki, oli ollut minulta ollut syrjässä koko 60-luvun ajan. Tein vain alumiinivalua tai lasikuitulaminointia. Olin käyttänyt huonekaluputkea malleissani 50-luvulla, mutta se tuntui minusta vanhentuneelta”, kertoo Kukkapuro
Yrjö Kukkapuron suuria esikuvia ovat olleet Bauhaus-koulun Mies van de Rohe ja Marcel Breuer, joiden putkituolit ovat tämän päivän klassikoita. ”Värikkäällä kuusikymmentäluvulla heidän arvostuksensa oli kuitenkin hyvin vähäistä. Löysin siis uudestaan putkituolit. Vertikaaliosat, vaakaputket ja koossa pitävät jouset olivat uuden tuolin perusrakenteena. Tein tavallaan Ateljee-tuolin rungon uusiksi. Aluksi jousitus oli rakennettu samoilla kumihihnoilla kuin Ateljeessa, mutta ne näyttivät takaapäin hyvin kömpelöiltä.” Kukkapuro kertoo Remmin syntyprosessista.
Kuten usein elämässä, sattuma puuttui peliin. ”Remmissä selkäosan jouset ovat näkyvissä. Tätä asiaa tuskaillessani, firmassa oli sattumoisin tanskalaisen tuolitarviketehtaan edustaja paikalla. Hän esitteli yrityksen valmistamaa tyylikästä teräsjousta. Tajusin silmänräpäyksessä, että tässä on vastaus tuolin jousitukseen. Siitä alkaen Remmin jouset tehtiin Tanskassa”, Kukkapuro muistelee.
Remmi-tuolissa yhdistyy hienolla tavalla minimalistisuus sekä ergonominen mukavuus. Kukkapuroa itseään tuolissa kiehtoo äärimmilleen viritetty modulaarisuus ”Remmin vertikaaliosat ja väliputket sidotaan yhteen jousirakenteella. Sohvan voi näistä pelkistetyistä moduuleista koota mielin määrin niin pitkäksi kuin haluaa, vaikka maailman ympäri. Jokainen kohta on yhtä kestävä.”
Lopullisen ergonomian tuolissa muodostaa pehmusteosa, joka on muotoiltu ristiselkää ja niskaa tukevaksi. Verhoilumateriaali voi periaatteessa olla mitä tahansa materiaalia, jota voi ommella. Kukkapuron oma suosikki on musta nahka ”Se on pitkäikäinen materiaali, joka kestää vuosikymmeniä ja paranee käytössä hyvin hoidettuna. Tietysti tämän voi kyseenalaistaa nykyisenä ympäristötietoisena aikana. Mutta niin kauan kuin on karjataloutta, on hyvä, että eläinten nahkakin käytetään hyväksi. Kestävä kehitys merkitsee mielestäni tuotesuunnittelussa nimenomaan pitkäikäisyyttä ja tietysti myös kierrätettävyyttä. Tässä mielessä myös teräsputki on hyvä materiaali.”
Mistä sitten syntyi tuolin nimi Remmi? ”Nimensä tuoli sai pehmusteita putkirungossa kiinni pitelevistä nahkahihnan pätkistä, remmeistä. Samanlaiset remmit olivat aikoinaan suksien siteissä, joita kutsuttiin mäystimiksi. Tämä on pieni silmänisku nuoruuden harrastuksille”, Kukkapuro vitsailee.