Kukkapuron vuosikymmenet

Ateljee Kukkapuron sinisen oven takaa aukeaa muotoilun ja taiteen aarreaitta. Ahkeran designerin ura on tuottanut 60 vuoden aikana satoja tuolimalleja, joista monet ovat edelleen tuotannossa. Ateljeessaan Yrjö ja taidegraafikko Irmeli Kukkapuro ovat innoittaneet toistensa luovuutta 50 vuoden ajan.

Lapsuus

Kukkapuro syntyi Viipurin maalaiskunnassa Aution kylässä, josta perhe muutti Imatralle isän työn perässä vuonna 1938 juuri ennen sotaa. Näin perhe vältti traumaattisen evakkokohtalon, vaikka monet läheiset joutuivat kokemaan pakkomuuton.

Opinnot

Muotoilun maailma tempaisi taiteellisen imatralaispojan mukaansa vauhdilla hänen päästyään opiskelemaan Helsinkiin Taideteolliseen oppilaitokseen vuonna 1954. Vuosikurssia ylempänä Ateneumissa opiskellut Antti Nurmesniemi valitsi Kukkapuron vuonna 1957 mukaan kuratoimaansa Tulevaisuuden koti -näyttelyyn. Tästä eteenpäin oli selvää, että juuri kalustemuotoilijana Yrjö tulisi tekemään uransa.

Moderno, 1956

”Ensimmäinen kaupallinen mallistoni syntyi, kun sisustusarkkitehti Erik Uhlenius tilasi suunnittelemaansa kenkäkauppaan istuimet vuonna 1956. Mallisto sai nimekseen Moderno ja Lepokaluste Oy alkoi valmistamaan sitä. Myöhemmin Modernoa myytiin entiseen Neuvostoliittoon varmasti satoja tuhansia kappaleita.” Yrjö muistelee.

Mallisto on pysynyt ajankohtaisena vuodesta toiseen. Moderno poikkeaa teknisesti Kukkapuron myöhemmästä tuotannosta. Verrattuna myöhempään Ateljee-sarjan modulaariseen rakenteeseen Moderno edustaa perinteisempää muotokieltä. Se on suosittu julkisten tilojen lounge-tuolina sekä opiskeluympäristöissä. Moderno-sarjan kevyt pikkutuoli on löytänyt tiensä 2000-luvulla myös hipsteriravintoloihin.

Ateljee, 1964

Oma tyyli muodostui Kukkapurolle jo varhaisessa vaiheessa, ja se perustuu hänen omien sanojensa mukaan ergonomiaan ja estetiikkaan. Ensimmäinen kansainvälinen läpimurto oli Ateljee-tuolisarja vuodelta 1964. Komponenteista koostuva elegantin kevyt sohva ja tuoli on valittu muun muassa New Yorkin MoMan kokoelmiin ja se on myös presidentti Kekkosen olohuoneessa Tamminiemen kotimuseossa.

Karuselli, 1965

Tunnetuin Kukkapuron suunnittelemista tuoleista on kuitenkin Karuselli vuodelta 1965, jota valmistaa nykyään Artek. ”Olin jo vuosia haaveillut tällaisesta kokovartalotuolista, mutta minulla ei ollut varaa hankkia tuota uutta ja ihmeellistä materiaalia, lasikuitua. Lopulta sain veistettyä kipsimuotin, jonka plastinen muoto syntyi litistämällä kanaverkkoa omaa vartaloani vasten. Eikä suinkaan lumihankeen pyllähtämällä, kuten sitkeä legenda väittää” kertoo Kukkapuro.

Muotilla valettiin lasikuitukuori, jonka päälle ommeltiin nahkaloimi. Kuppi ripustettiin teräskaareen, joka puolestaan istutettiin nelisakaraiseen jalkaosaan. Näin syntyi Karuselli, ja sellaisena sitä on valmistettu katkeamattomasti tähän päivään asti. Karuselli oli myös Tapio Wirkkalan ja Oiva Toikan lempituoli.

Arkkitehtien suosion, kansainvälisten palkintojen ja museovalintojen ansiosta Kukkapuron kansainvälinen tunnettuus kasvoi 1970-80 -luvuilla. Brittiläinen muotoiluvaikuttaja, Sir Terence Conran (1931-2020) julisti Karusellin lempituolikseen. -Hän jopa valmistutti Karusellia lisenssillä Englannissa 60-luvulla, ennen kuin hänestä tuli Sir, Yrjö muistelee

Kohti ekologisesti kestävämpää tuotantoa

Lasikuidusta syntyivät lopulta Karusellin lisäksi Saturnus-sarja, tuoli 415, Junior ja joukko muita muovituoleja. Yrjö Kukkapuro kuvaa aikakautta vapaan muodon ja ergonomian vuosikymmeneksi. Häntä innoittivat pop-taide ja kansainvälinen modernismi.

”Sitten iski maailmanlaajuinen öljykriisi. Persian shaahi kertoi tv:ssä vakavana 1973, miten öljy loppuu maailmasta. Lopetin siihen paikkaan muovin käytön tuoleissani. Kotimainen koivuvaneri ja putkihuonekalut korvasivat muovin, jopa ekologinen ajattelu tuli mukaan suunnitteluuni vahvemmin” . Vuonna 1969 suunniteltu putkirunkoinen Remmi-tuoli täytti 50 vuotta vuonna 2019.

Postmodernismi

70-luku oli visuaalisesti ahdistavaa aikaa. Muotoilua katsottiin ainoastaan funktion ja tarpeellisuuden näkökulmasta, kertoo Kukkapuro. Onneksi kansainväliset virtaukset toivat postmodernismin Pohjolaankin. Värit ja muodot palasivat myös Kukkapuron tuotantoon. Experiment-sarjan myötä 1982 alkoi uusi aikakausi. Myös julkisiin tiloihin ostettiin innolla värikkäillä yksityiskohdilla piristettyjä tuoleja. Tänä päivänä mallistosta on tuotannossa enää A-500 Keinutuoli, joka on vuodesta toiseen kestosuosikki.

Arkkitehtuurin vaikutus

Arkkitehtuuri on antanut innoituksen monelle Kukkapuron tuolisarjalle. Esimerkiksi postmodernistinen Pilvi-tuoli suunniteltiin arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelemaan Lahden kaupunginteatteriin 1983, eikä sitä koskaan otettu varsinaiseen tuotantoon. Nyt tuoli on vintage-keräilijöiden suosikki. Ja luultavasti jokainen helsinkiläinen istuu joskus tietämättään Kukkapuron suunnittelemalla tuolilla, sillä Helsingin ensimmäisten metroasemien tuolit ovat hänen käsialaansa. Plastinen muoto rakentuu komponenteista, jotka ovat tarvittaessa uusittavissa yksi kerrallaan.

Lempiprojektikseen arkkitehtiyhteistyöstä Kukkapuro mainitsee saksalaisen, keskiaikaisen Marienkirchen Neubrandenburgissa. Pahoin vaurioituneeseen rakennukseen suunnitellun konserttihallin suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Pekka Salminen vuonna 1996. Hän pyysi Yrjöä suunnittelemaan kohteeseen tuolit. Minimalistinen, Funktus-sarjan auditoriotuoli palvelee istuimena upeasti soivassa holvissa. ”Tämän lähemmäksi Jumalaa en usko muotoilulla pääseväni” miettii Kukkapuro.

Tatuoitu tuoli

Tatuoitu tuoli syntyi 1991 yhteistyössä graafikko, professori Tapani Aartomaan (1934-2009) kanssa. Yrjö sai idean vanerituolista, jonka pintaan voi laminoida mitä tahansa kuvioita. Tatuoituja tuoleja syntyi parivaljakolta 90-luvulta aina vuoteen 2009, Aartomaan kuolemaan asti. Näyttelyt, kuviosarjat ja tilaustyöt poikivat suuren määrän versioita. Tatuoidun tuolin tarinaa jatkaa syksyllä 2020 julkaistu Moomin Chair yhteistyö, jossa Tove Janssonin kuvitukset siirtyivät Tatuoidun tuolin pintaan.

Opetustyö ja nykyhetken suuntaviivat

Taideteollisessa oppilaitoksessa Kukkapuro aloitti työskentelyn tuntiopettajana jo 34-vuotiaana, joten useat tunnustetut suomalaiset designerit ovat hänen oppilaitaan. Myöhemmin koulun muututtua Taideteolliseksi Korkeakouluksi hän toimi professorina ja rehtorina vuosina 1978-81.

Kiinaan hänet kutsuttiin luennoitsijaksi vuonna1997. Kukkapuro on luennoinut ympäri Kiinaa muotoilukorkeakouluissa 15 vuoden ajan. Kiinassa Kukkapurolla on myös suunnitteluyhteistyötä puuseppämestari Yin Honqgiangin kanssa sekä yli 20 vuotta kestänyt lisenssivalmistus Kiinan markkinoille.

Mestari tiivistää muotoilunsa kuudennen vuosikymmenen suuntaviivat ”Pelkistän muotoja ja tavallaan maalaan vanerilla. Olen suunnitellut 2000-luvulla ”taidetuoleja”, jotka mahdollistuvat nykytekniikan avulla. CNC-avusteiset kuviot, materiaalina vaneri. Siinä ovat ydinelementit. Sarjatuotannossa tuolit on helppo pakata ja kuljettaa osina. Se on ekologista. Ajattelen joskus taiteilijoita, joiden tuotannossa näkyy vuosien saatossa kaiken turhan karsiutuminen pois. Siksi itsekin olen suunnitellut vielä tuolia, joka olisi mahdollisimman minimalistinen. Ekologisuutta mietin paljon, sillä muotoilijoilla on vastuuta tavaratuotannon luonnonvaroja säästävästä valmistuksesta ja koko arvoketjusta huolehtimisesta.” Kukkapuro summaa.

Taiteilijapariskunta

Taiteilijapariskunta elää yhteen hitsautunutta elämää ateljeekodissaan. Yrjö ja Irmeli tapasivat Ateneumissa 64 vuotta sitten. Pariskunta on saanut vaikutteita toistensa taiteesta, ja Yrjö antaa auliisti tunnustusta vaimolleen ”Onneksi Irmelillä on niin lahjomaton muodon ja värin taju. Jos hän olisi romanttinen postikorttimaalari, miten minulle olisi mahtanutkaan käydä?”.

Yrjö Kukkapuro s. 1933 Viipurissa

• Opinnot Taideteollinen Oppilaitos ”Atski”, 1954 -1957
• Oma suunnittelutoimisto Studio Kukkapuro vuodesta 1959
• Ateljee-studio Kauniaisiin valmistuu vuonna 1969
• Rehtori Taideteollisessa Korkeakoulussa 1978-1981
• Yhteistyöyritykset läpi vuosien: Moderno Oy, Lepo Product Oy (ent. Lepokalusto) 1957-, Haimi Oy 1964-81, Avarte Oy 1981-2013, Avarte Shanghai 1999-, Artek Vitra 2013-, Modeo Oy 2018-, www.yrjokukkapuro.com
• Palkintoja ja kunniajäsenyyksiä
• Lunning-palkinto 1966, Pro Finlandia 1983, Kaj Franck Muotoilupalkinto 1995, Royal Society of Arts (RSA) jäsen 2002, Kunniatohtori Taideteollinen Korkeakoulu 2002, Valtionpalkinto 2017
• Tuoleja kokoelmissa mm. Victoria and Albert, Lontoo, MoMa New York, National Museet, Tukholma, Vitra Design Museum, Saksa, The Israel Museum, Jerusalem, Design Museum Gent, Belgia, Museum für Kunst und Gewerbe, Hampuri, Designmuseo, Helsinki

Artikkeli ilmestynyt Antiikki & Design -lehdessä keväällä 2020. Artikkeli julkaistu Antiikki & Design -lehden luvalla. Teksti: Isa Kukkapuro-Enbom, Kuvat: Studio Kukkapuron arkisto ja valmistajat.